Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rakentajat:
Vesa Kultanen
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja
Itse olen seurannut pelastustoimen hallintouudistuksen etenemistä osana hyvinvointialueuudistusta suurella mielenkiinnolla, mutta kohtuullisen levollisin mielin. Oma viitekehykseni muodostuu erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn sekä verkostoyhteistyön sekä viestinnän osa-alueista. Pelastustoimessa on toteutettu sisäisiä hankkeita sekä verkostomaista yhteistyötä hyvinvointialueuudistuksen rinnalla. Tähän kehittämistyöhön osallistuminen antoi valmiuksia hyvinvointialueuudistuksen valmistelevien työryhmien työskentelyyn. Itselleni tulee mieleen muutamia asioita valmistelusta. Ensimmäiseksi tulee mieleen edellisellä uudistuskierroksella tehdyn valmistelun laadukkuus. Edellisen kalkkiviivoilla pysäytetyn uudistuksen valmistelutyössä oli paljon sellaista, jota pystyttiin hyödyntämään tässä nykyisessä valmistelussa. Toiseksi tulee mieleen jo toteutetut alueelliset pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, jossa Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri synnytettiin. Meillä on ollut pitkän aikaa yhteinen alue ja yksi kumppani, jonka kanssa neuvotella. Keskeisesti uudistukseen osallistuneet henkilöt ovat suurimmalta osalta olleet tuttuja. Tämä on ollut merkittävä etu, koska meidän ei ole tarvinnut etsiä yhteistyökumppaneita.
Olemme pelastuslaitoksella paikallinen, mutta myös valtakunnallinen vaikuttaja
Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen toi hyvin edellisessä 3/2022 uutiskirjeessä esiin, mitkä asiat vaikuttavat tuotettavaan palvelutasoon sekä syyn miksi pelastuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä valtakunnallisesti Sisäministeriön ohjauksessa. Tämä yhteistyö korostuu ja realisoituu, kun yhteiskuntaa uhkaa jokin kriisi, varautumistilanne tai riskit realisoituvat ei-toivotulla tavalla. Pelastustoimi varautuu ns. normaaliaikana tunnistettuihin riskeihin ja toimii kun uhka kasvaa. Tämä tiivis yhteistyö pelastuslaitosten kesken ei ole pois Eksoten ja pelastuslaitoksen välisestä yhteistyöstä, eikä vie meitä eri suuntiin. Pelastustoimella on vahva oma brändi ja arvopohja. Ihmiset luottavat meihin. Tutut ajoneuvot ja tutut virkapuvut turvaavat kansalaisia myös tulevaisuudessa. Tämä on yhteisen hyvinvointialueen toinen tukijalka, kokoaan suurempi. Toisen tukijalan muodostaa Eksote sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitaitoisella palvelutuotannolla. Asiakaslähtöisesti tuotetut palvelut sekä kehittämistoiminta, joita toteutetaan osin yhdessä kuntia sekä kolmatta sektoria unohtamatta, luovat yhteistyömalleja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden suotuisassa kehittämisessä. Valmisteluvaiheessa tunnistettiin yhdyspintatyöryhmissä iso joukko palvelutuotannossa olevia palveluita, joissa on jo yhteistyötä tai voidaan aloittaa matalalla kynnyksellä yhteistyö, eikä se aina vaadi kovin paljon resursseja, eikä eurojakaan. Pikemmin on kyseessä toisen organisaation huomioiminen.
Olemassa oleva toimiva yhteistyö kantaa
Itse olen seurannut yli kymmenen vuotta Eksoten ja pelastuslaitoksen välisen yhteistyön kehittymistä onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmasta. Eksoten henkilökunnalle pelastuslaitos on toteuttanut suunnitelmallista turvallisuuskoulutusta ympäri Etelä-Karjalaa. Turvallisuuskouluttajamme ovat sopineet Eksoten tarpeiden sekä pelastuslaitoksen resurssien mukaan, mitä koulutetaan ja mille kohderyhmille. Olemme vuosien saatossa laajentaneet yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksiin. Tavoitteena on ollut luoda uran alkupäässä jo tiettyjä valmiuksia, jotka palvelevat Eksotea työnantajana henkilöstön tai harjoittelijoiden perehdytyksessä. Turvallisuuskoulutuksemme ovat sisältäneet pelastussuunnitelman jalkautusta, turvallisuusluentoja, turvallisuuskävelyjä sekä alkusammutuskoulutuksia. Isoimpana yksittäisenä koulutuskokonaisuutena oli K-sairaalan käyttöönottoon liittyvä turvallisuuskoulutus.
Hanke- ja kehittämisyhteistyössä olemme yhdessä olleet rakentamassa Kotona asumisen turvallisuus (KAT) kokonaisuutta. Aluksi hankkeiden kautta luoneet hyviä käytäntöjä, joiden pohjalta on ollut hyvä rakentaa erityisesti ikäihmisten turvallisuutta parantavaa verkostomaista yhteistyötä. Mukana kehitystyössä ovat olleet kolmannen sektorin toimijat sekä alueen yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä ammattiopisto. Kansalaisille yhteistyö on näkynyt erilaisissa yleisötapahtumissa, turvallisuuskoulutuksissa ja webinaareissa näin korona-aikana. Ennen koronan alkua Eksoten ennalta ehkäisevää työtä tekevien sekä pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän henkilöstön kanssa oli hyviä suunnitelmia, jotka päästään toteuttamaan koronan jälkeen.
Meille tulevan hyvinvointialueen henkilöstölle ladataan paineita monesta suunnasta, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, ketä varten me päivittäin tätä työtä teemme. Olemme eteläkarjalaisia ihmisiä varten. Yhteistä kantavaa pohjaa on hyvä lähteä luomaan, toteuttamaan ja kehittämään yhdessä jo toimivien palveluiden ja yhteistyömuotojen kautta. Olemme pyrkineet tuottamaan pelastuslaitoksella kansalaisille tuvallisuuden tunnetta. Eksote on pyrkinyt edistämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Nyt me tuotamme niitä yhdessä.
