Lasten ja nuorten koronarokotukset

THL suosittelee koronarokotusta:

  • kaikille 12–15-vuotiaille lapsille ja nuorille
  • 5–11-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille, joiden sairaus tai tila saattaa altistaa heidät vakavalle koronataudille
  • 5–11-vuotiaille lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia ihmisiä.

Koronarokotuksia tarjotaan myös kaikille muille 5–11-vuotiaille. Koronarokotteita ei anneta lainkaan alle 5-vuotiaille lapsille.
THL: usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista

Rokotusvälit annoksittain ja ryhmittäin:

  • 5 – 17- vuotiaat saavat 2 rokotusannosta 6 – 12 viikon rokotusvälillä.
  • Voimakkaasti immuunipuutteiset 12 – 17- vuotiaat saavat kolmannen rokoteannoksen kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.
  • Voimakkaasti immuunipuutteiset 12 – 17- vuotiaat saavat neljännen rokoteannoksen kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut 3 – 4 kuukautta.
  • Riskiryhmiin kuuluvat 12 – 17- vuotiaat saavat kolmannen rokotuksen kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.
  • Muut 12 – 17- vuotiaat voivat saada kolmannen rokoteannoksen tarvittaessa perustellusta syystä esimerkiksi matkan takia, kun toisesta rokotuksesta on on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Rokotuspaikat

5 – 11 -vuotiaiden rokotuksia annetaan Lappeenrannan IsoKristiinassa ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta. Imatran ToriGalleriassa vain ajanvarauksella. Vanhemman tulee olla mukana rokotuspisteellä. 

12 –​ 15 -vuotiaille rokotuksia annetaan Eksoten rokotuspisteillä ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta.

Ajanvaraus

5 – 9 -vuotiaalle voi vanhempi varata rokotusajan lapsen puolesta asioiden Eksoten asiointipalvelun kautta Eksoten asiointipalvelu tai soittamalla
5 – 15 -vuotiaalle rokotusajanvarausnumerosta 05 352 2355 arkisin klo 7 – 17.

Nuori voi varata ajan myös itse Eksoten asiointipalvelun kautta, jos hänellä on pankkitunnukset.

Rokotusajanvarausnumerosta voit saada tarvittaessa myös yleistä neuvontaa Eksoten alueen koronarokotuksista.

Alaikäisen koronarokotustodistus

Jos alaikäinen ei voi tulostaa koronarokotustodistustaan Omakannasta, katso Koronatodistukset -sivulta, kuinka tulee toimia. Alle 10 -vuotiaan koronatodistus näkyy vanhemmalle toisen puolesta asioinnin kautta.

Eksoten potilastietojärjestelmä ei vielä mahdollista vanhemmille pääsyä 10 vuotiaan tietoihin vaikka nuori haluaisikin.

Kuka päättää lapsen tai nuoren rokottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö.

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen. 

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen. Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen.

5–15 -vuotiaan vanhempien / alaikäisen tulee täyttää Suostumus alaikäisen koronarokotukselle -lomake:

Mitä rokotteita käytetään?

Rokotukset annetaan lapsille ja nuorille käytettäväksi hyväksytyillä Pfizerin ja Modernan valmisteilla. 

  • 5 – 11 vuotiaille tarjotaan erikseen tälle ikäryhmälle tarkoitettua Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta
  • 12 – 17 vuotiaille tytöille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta tai Modernan Spikevax -rokotetta
  • 12 – 17vuotiaille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta

Lasten ja nuorten rokotukset näillä rokotteilla ovat jo alkaneet laajasti Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä useissa Euroopan maissa.  

Rokotetta annetaan yhteensä kaksi annosta. Toinen annos annetaan pääsääntöisesti 6–12 viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. 
Lisätietoa rokotuksista: THL: 5 – 11 vuotiaiden lasten rokotuksista ja THL: 12 – 15 vuotiaoden rokotuksista

Lisätietoja rokotteista: THL/ mRNA-rokotteet
Lisätietoja rokotuksista: THL: usein kysyttyä lasten ja nuorten rokotuksista

Hyötyykö terve lapsi koronarokotuksista?

Koronatauti on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä. Tiedetään, että riskiryhmiin kuuluvilla nuorilla vakava tauti on yleisempi kuin muilla saman ikäisillä. Harvinaisissa tapauksissa koronavirus voi kuitenkin aiheuttaa myös terveelle nuorelle vakavan koronataudin tai jälkitaudin. Nuorilla on raportoitu myös pitkäkestoisia oireita koronataudin jälkeen, mutta aiheesta on vasta vähän tutkimustietoa.

Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta. Esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin voimakkaasti.

Rokotus on kaikille vapaaehtoinen.

Ovatko koronarokotteet turvallisia?

– Suomessa on rokotettu yli 20 000 12–15 -vuotiasta. Fimealta saatujen tietojen mukaan näistä on tehty yhteensä 26 haittavaikutusilmoitusta, joista kuudessa haitta on ilmoitettu vakavaksi ja näistä yksi on johtanut sairaalahoitoon. Pääsääntöisesti rokotteet aiheuttavat tälle ikäryhmälle samanlaisia paikallisoireita, kuin aikuisille. Voi ilmetä rokotuskohdan punotusta, kutinaa, käden kipua, kuumetta tai pahoinvointia, kertoo Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta.

– On ymmärrettävää, että uusi rokote herättää huolta. Näitä lapsille ja nuorille annettavia mRNA-rokotteita on kuitenkin annettu nyt miljoonia annoksia ympäri maailmaa. Tutkimuksia on tehty ja niitä tehdään koko ajan lisää, hyötyjä ja haittoja arvioidaan tutkittuun tietoon pohjautuen, kertoo Karhula.

– Rokotuskeskustelu menee turhaan ääripäiden väliseksi taisteluksi. Useimmiten rokotteen turvallisuutta pohtivat ovat ihan tavallisia vanhempia tai lapsia. Tärkeää olisi, että juuri heillä olisi mahdollisuus tehdä päätös rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä luotettavaan tietoon nojaten. Tietoa kannattaa hakea THL:n sivuilta ja tutustua myös lähteisiin, jotka THL:nkin sivuilla mainitaan, neuvoo Karhula.​

THL järjesti 12.8.2021 webinaarin: Kysy 12–15-vuotiaiden koronarokotuksista!  

THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tiedetäänkö koronarokotteista tarpeeksi, jotta nuorten rokottaminen on turvallista? Mistä 12–15-vuotiaille annettavat koronarokotteet tulevat? Miksi koronarokotteista on tehty Suomessa paljon haittailmoituksia? Pystytäänkö kaikki ilmoitukset käsittelemään?​ Saako nuori koronarokotuksen syntymävuoden vai syntymäpäivän perusteella? 

Lisätietoja THL: 5 – 11 -vuotiaiden lasten rokotuksista

Miten keskustella lapsen tai nuoren kanssa koronarokotuksista?

Omien perheenjäsenten kanssa on hyvä keskustella rokottamisesta neutraalisti. Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen. 

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista.

Koronarokottamisesta voi keskustella myös rokottajan kanssa ja omat huolet onkin hyvä tuoda esiin. Rokottaja voi keskustella rokotteista ja rokottamiseen liittyvistä asioista rokotettavan tai hänen vanhempansa kanssa. Rokottaja pystyy tarvittaessa kertomaan, mitä rokottamattomuus tarkoittaa yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa myös antaa rokottamiseen ja rokotustilanteisiin liittyviä ohjeita​.

Koronapandemia on saanut liikkeelle valtavan määrän disinformaatiota eli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Perheissä voi olla tarpeellista käsitellä medialukutaidon ja mediakriittisyyden aihepiirejä. Esimerkiksi valheellisia, aidolta näyttäviä tilastoja liikkuu tällä hetkellä nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla.

THL: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa

Koronaviruspandemia on johtanut disinformaation ja valeuutisten leviämiseen, mikä heikentää viruksen vastaisten toimien tehoa.​ Lisätietoja: Euroopan parlamentti ​/ Disinformaatio​

Eksote pyytää sekä perheitä, että koulujen henkilökuntaa tarkkailemaan mahdollista painostamista suuntaan tai toiseen. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus päättää rokotuksestaan ilman lähipiirin painostamista.​

Kouluja kehotetaan toimimaan koronarokotus-aiheen käsittelyssä Opetushallituksen linjauksen mukaan. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

Palaa takaisin Koronarokotukset -pääsivulle >