Usein kysyttyä hyvinvointialueesta
Mitä haluat tietää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmistelusta tai toimeenpanosta? Mihin et ole vielä saanut vastausta tai mikä asia askarruttaa sinua? Voit kysyä sekä sote-uudistuksesta että pelastustoimen uudistuksesta. Kysy tai kommentoi!
Laita kysymyksesi oheisen linkin kautta. Voit kysyä myös täysin nimettömästi. Vastaamme kysymykseesi mahdollisimman pian. Saat halutessasi vastauksen sähköpostiisi ja keräämme kysymykset vastauksineen myös tälle sivulle.
Tästä linkistä voit lähettää kysymyksesi Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta koskien!
Usein kysytyt kysymykset Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta (UKK)
Hyvinvointialueet
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella. Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti. Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirretään 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Jatkossa hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Uudistuksella tähdätään siis yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin palveluihin, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen etenkin perustasolla. Uudistus pyrkii myös hillitsemään kustannusten kasvua ja turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saannin.
Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Kesällä 2021 voimaantulleen lain mukaan on otettu käyttöön termi hyvinvointialue. Tätä ennen vakiintuneena terminä käytettiin sote-uudistusta. Uudistus ei koske vain sote-palveluita, sillä hyvinvointialueelle siirtyvät myös pelastuspalvelut.
Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella 1.1.2023 alkaen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Sote-uudistuksessa tapahtuu Suomen historian suurin liikkeenluovutus- ja henkilöstösiirtymäprosessi.
Julkisten sote- ja pelastuspalveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Vuoden 2023 alusta lähtien sairaanhoitopiirit tai kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Yli 5 000 työntekijän työnantaja vaihtuu, mutta suurimmalla osalla työtehtävät, työpiste ja lähiesimies pysyvät samoina.
Palveluiden taso säilyy nykyisellään järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää myöhemmin palveluverkon kehittämisestä.
Eteläkarjalaisena kuulut Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen, johon kuuluu 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Hyvinvointialueen käynnistymistä valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin VATE esitti aluevaltuustolle, että aluevaltuusto
- perustaa hyvinvointialuejohtajan viran;
- käynnistää hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin;
- valtuuttaa aluehallituksen nimeämään virantäyttöprosessista vastaavan valmistelu- ja haastattelutyöryhmän;
- valtuuttaa aluehallituksen tekemään linjaukset muista virantäyttöön liittyvistä vaatimuksista ja valintaperusteista, huolehtimaan virantäyttöprosessin käynnistämisestä, hakuilmoituksen julkaisemisesta ja mahdollisista ulkopuolisten rekrytointiasiantuntijoiden käyttöä koskevista linjauksista ja toimeksiannosta viran täyttöä koskevan prosessin tukena; ja
- päättää vt. hyvinvointialuejohtajan nimeämisestä siihen saakka kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja hän ottaa tehtävän vastaan.
Asia oli aluevaltuustossa kokouksessa 24.3.2022, jonka jälkeen kokoontui aluehallitus, ja josta varsinaisesti prosessi sitten käytännössä käynnistyi. Hyvinvointialuejohtajaksi valittiin Sally Leskinen kesäkuussa 2022.
Hyvinvointialueen palvelut
Eksoten ja jatkossa hyvinvointialueen hyvinvointi- ja terveysasemien toimipisteet ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä riippumatta kotiosoitteesta ja -kunnasta.
Sote-uudistus ohjaa hyvinvointialueita vahvistamaan perustason palveluja ja painopistettä siirretään vahvasti ehkäisevään työhön. Tämä onnistuu lisäämällä matalan kynnyksen palveluja mm. elintapaohjausta ja vahvistamalla tiedolla johtamista, josta esimerkkinä mm. Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli. Jatkossa on tärkeä tunnistaa myös järjestöjen tuki ammattilaisille ja hyödyntää järjestöjen tuottamia palveja mm. sote-keskuksissa. Ylipäänsä resursseja matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan ja sitä kautta perusterveydenhuollon vahvistamista.
Tammikuussa 2023 aluevaaleissa valittu aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa. Aluevaltuusto tekee siis päätökset palveluverkostosta.
Tällä hetkellä Eksoten strategiana on, että jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa on terveys- tai hyvinvointiasema, jossa on minimissään hoitajavastaanotto ja jonkin verran lääkäripalveluja. Hyvinvointialue ei ole vielä vahvistanut strategiaansa. Se tulee käsittelyyn syksyn aikana. Lääkäreitten saatavuus Etelä-Karjalaan on ollut vaikeaa vuosikymmenten ajan niin julkisille kuin yksityisille toimijoille. Tällä hetkellä se on erityisen hankalaa terveys- ja hyvinvointiasemille ja palkkaisimme ja ostaisimme lääkärityötä niihin enemmän, mutta ainoastaan etälääkäripalveluja on saatavissa ja ostettavissa nykyistä enemmän. Tilanteen arvioidaan kyllä paranevan lähivuosina, kun koko ajan nuoria lääkäreitä valmistuu lisää ja panostamme heidän hyvään koulutukseensa. Tehtäväsiirtoja hoitajille on tehty ja lääkkeenmääräämishoitajia koulutettu enemmän kuin muualla Suomessa. Heidän mahdollisuuksiaan toimia yhä tehokkaammin kartoitetaan parhaillaan.
Hyvinvointialueen suunnittelussa on huomioitu monituottajamalli. Sitä tehdään yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa esim. yhteisten tapaamisten ja työpajojen kautta. Voimassa olevat sopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle, ja hankintayksiköstä lähtee tästä tietoa ja tarvittaessa joitakin kysymyksiä yritykselle. Sopimuskauden päättyessä normaalin käytännön tapaan palvelut voidaan kilpailuttaa tai hankkia palveluseteleillä. Myös palveluseteleihin liittyvät sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle. Yrityksiltä odotetaan myös yhteistä kehittämistä esim. lainsäädännön velvoitteiden saavuttamisessa (esim. Kanta-palvelut).
Tämä asia on vielä keskeneräinen ja valmisteltavana. Etelä-Karjalan aluehallitus on 7.6.2022 valtuuttanut Eksoten hallintojohtajan valmistelemaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ruokapalveluiden toteuttamisen Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen kuntien alueella yhteistyönä SaTu Oy:n kanssa. Ruokapalveluiden toteutusmalli tuodaan aluehallituksen päätettäväksi syksyllä 2022.
Tähän kysymykseen vastataan piakkoin.
Henkilöstö
Tähän kysymykseen vastataan piakkoin.
Tähän kysymykseen vastataan piakkoin.
Hyvinvointialue tekee syksyllä päätökset hyvinvointialueen linjauksista henkilöstöetujen osalta ja työsuhdepyörä-asiaa tarkastellaan tällöin.
Hyvinvointialue tekee syksyllä päätökset hyvinvointialueen linjauksista henkilöstöetujen osalta ja työsuhdepyörä-asiaa tarkastellaan tällöin.
Hyvinvointialueen työterveyspalvelut säilyvät uuden organisaation toiminnan käynnistyessä nykyisen kaltaisena. Hyvinvointialue tekee päätöksen työterveyspalvelujen järjestämismallista ja mahdollisessa ulkoistetussa palvelumallissa uuden sopimuskauden kilpailutuksesta vuoden 2023 aikana.
Tähän kysymykseen ei ole yleispätevää vastausta, koska tällaisia tilanteita, joissa työntekijä on virkasuhteessa sekä Eksotella että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, on kaiketi hyvin erilaisia, ja nämä katsotaan kuntoon hyvinvointialueen valmisteluaikana. Yleisesti on kuitenkin niin, että samalla työnantajalla (tässä hyvinvointialue) voi olla vain yksi palvelussuhde maks. 100 % (esim. kahdesta eri rinnakkaisesta tehtävästä koostuen). Lomakertymät ja ylityölaskennat tulevat sen mukaisesti. Ja myös vuorokausi- ja viikkolevot on toteuduttava työaikalain mukaisesti.
Hyvinvointialueella ei työnantajana voi olla yksi henkilö suuremmalla %-osuudella töissä kuin maksimissaan 100 %:n työajalla, eli sikäli kun eri osa-aikaisuudet nykymallissa johtaisivat työajan nousemista yli 100 %:ksi, tällaisia päällekkäisiä työsopimuksia ei samalla henkilöllä voi yhden työnantajan kanssa olla. Näin ollen lomat, viikkolepoajat ym. määräytyvät enintään yhden täysiaikaisen tehtävän mukaisesti. Asiaan liittyvät yksityiskohtaiset ratkaisut odottavat valtakunnan tason ohjeistusta.
Tämä Eksotella käytössä oleva palkkojen maksukäytäntö ja sopimus Meitan kanssa jatkuu myös hyvinvointialueella.
Tähän kysymykseen vastataan piakkoin.
Aluevaalit, aluevaltuusto ja päätöksenteko
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto piti ensimmäiset kokouksensa Eksoten tiloissa. Syyskuusta 2022 alkaen kokoukset pidetään Lappeenrannan valtuustosalissa. Kokoukset striimataan verkkoon ja voit seurata niitä Youtube-kanavalta.
Vastaukset ylläoleviin kysymyksiin löytyvät Sote-uudistuksen nettisivuilta: https://soteuudistus.fi/usein-kysyttya-vaalikelpoisuudesta-toimielimiin
Aluevaalien tulokset löytyvät vaalit.fistä löytyviltä vaalien tulos- ja tietopalvelun sivuilta. Valitut aluevaltuutetut löytyvät helposti oman linkin takaa ja varavaltuutetut Ladattavat tiedostot -linkin takaa.
Tammikuun aluevaalien tuloksista voit lukea myös Etelä-Karjalan aluevaalilautakunnan vaalitulosten tiedotteesta.
Aluevaaleissa valitaan valtuusto hyvinvointialueille. Valtuusto vastaa vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella. Sote-uudistuksessa perustettujen hyvinvointialuiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen. Edustajasi päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta. Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Hyvinvointialueen palvelut liittyvät ensiparkaisusta elämämme viimeisiin vaiheisiin. Hyvinvointialueen tehtäviä ovat
- perusterveydenhuolto
- erikoissairaanhoito
- sosiaalihuolto
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- työikäisten palvelut
- ikääntyneiden palvelut
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- vammaispalvelut
- oppilas- ja opiskelijahuolto
- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- pelastustoimi
Äänestämällä aluevaaleissa päätät samalla kuka päättää terveydenhoidostasi. Sinä päätät, kuka oman hyvinvointialueesi aluevaltuustossa on. Aluevaltuusto puolestaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023.
Seuraava aluevaalien vaalipäivä on 13.4.2025 ja ne järjestetään kuntavaalien yhteydessä.
Aluevaalien vaalipiirinä on aina hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Eteläkarjalaisena voit äänestää siis ihan kaikista Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaaliehdokkaista sitä henkilöä, joka sinusta parhaiten pystyy päättämään hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttämään hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa.
Oikeusministeriö ylläpitää vaalit.fi-verkkopalvelua, josta näet kaikki vaaleihin liittyvät viralliset asiat. Voit etsiä sieltä myös oman kuntasi ennakkoäänestyspaikat.
Kaikki aluevaltuuston valtuutetut valitaan aluevaaleissa. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa aluevaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin 20 % vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 % jaettavina olevista paikoista. Aluevaltuuston paikkajako riippuu siis täysin vaalien äänestystuloksesta. Kunnilla ei ole aluevaltuustossa kiintiöpaikkoja. Aluevaltuuston valtuutetut edustavat koko Etelä-Karjalaa.