Usein kysyttyä hyvinvointialueesta
Mitä haluat tietää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmistelusta tai toimeenpanosta? Mihin et ole vielä saanut vastausta tai mikä asia askarruttaa sinua? Voit kysyä sekä sote-uudistuksesta että pelastustoimen uudistuksesta. Kysy tai kommentoi!
Laita kysymyksesi oheisen linkin kautta. Voit kysyä myös täysin nimettömästi. Vastaamme kysymykseesi mahdollisimman pian. Saat halutessasi vastauksen sähköpostiisi ja keräämme kysymykset vastauksineen myös tälle sivulle.
Tästä linkistä voit lähettää kysymyksesi Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta koskien!
Usein kysytyt kysymykset Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta (UKK)
Hyvinvointialueet
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella. Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti. Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirretään 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Jatkossa hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Uudistuksella tähdätään siis yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin palveluihin, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen etenkin perustasolla. Uudistus pyrkii myös hillitsemään kustannusten kasvua ja turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saannin.
Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Kesällä 2021 voimaantulleen lain mukaan on otettu käyttöön termi hyvinvointialue. Tätä ennen vakiintuneena terminä käytettiin sote-uudistusta. Uudistus ei koske vain sote-palveluita, sillä hyvinvointialueelle siirtyvät myös pelastuspalvelut.
Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella 1.1.2023 alkaen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Sote-uudistuksessa tapahtuu Suomen historian suurin liikkeenluovutus- ja henkilöstösiirtymäprosessi.
Julkisten sote- ja pelastuspalveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Vuoden 2023 alusta lähtien sairaanhoitopiirit tai kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Yli 5 000 työntekijän työnantaja vaihtuu, mutta suurimmalla osalla työtehtävät, työpiste ja lähiesimies pysyvät samoina.
Palveluiden taso säilyy nykyisellään järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää myöhemmin palveluverkon kehittämisestä.
Eteläkarjalaisena kuulut Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen, johon kuuluu 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Hyvinvointialueen käynnistymistä valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin VATE esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto
- perustaa hyvinvointialuejohtajan viran;
- käynnistää hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin;
- valtuuttaa aluehallituksen nimeämään virantäyttöprosessista vastaavan valmistelu- ja haastattelutyöryhmän;
- valtuuttaa aluehallituksen tekemään linjaukset muista virantäyttöön liittyvistä vaatimuksista ja valintaperusteista, huolehtimaan virantäyttöprosessin käynnistämisestä, hakuilmoituksen julkaisemisesta ja mahdollisista ulkopuolisten rekrytointiasiantuntijoiden käyttöä koskevista linjauksista ja toimeksiannosta viran täyttöä koskevan prosessin tukena; ja
- päättää vt. hyvinvointialuejohtajan nimeämisestä siihen saakka kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja hän ottaa tehtävän vastaan.
Asia on aluevaltuustossa kokouksessa 24.3.2022, jonka jälkeen kokoontuu aluehallitus, ja josta varsinaisesti prosessi sitten käytännössä käynnistyy. Alustavan aikataulun mukaan hyvinvointialuejohtaja voitaisiin valita kesäkuussa.
Hyvinvointialueen palvelut
Sote-uudistus ohjaa hyvinvointialueita vahvistamaan perustason palveluja ja painopistettä siirretään vahvasti ehkäisevään työhön. Tämä onnistuu lisäämällä matalan kynnyksen palveluja mm. elintapaohjausta ja vahvistamalla tiedolla johtamista, josta esimerkkinä mm. Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli. Jatkossa on tärkeä tunnistaa myös järjestöjen tuki ammattilaisille ja hyödyntää järjestöjen tuottamia palveja mm. sote-keskuksissa. Ylipäänsä resursseja matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan ja sitä kautta perusterveydenhuollon vahvistamista.
Tammikuussa 2023 aluevaaleissa valittu aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa. Aluevaltuusto tekee siis päätökset palveluverkostosta.
Henkilöstö
Tähän kysymykseen ei ole yleispätevää vastausta, koska tällaisia tilanteita, joissa työntekijä on virkasuhteessa sekä Eksotella että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, on kaiketi hyvin erilaisia, ja nämä katsotaan kuntoon hyvinvointialueen valmisteluaikana. Yleisesti on kuitenkin niin, että samalla työnantajalla (tässä hyvinvointialue) voi olla vain yksi palvelussuhde maks. 100 % (esim. kahdesta eri rinnakkaisesta tehtävästä koostuen). Lomakertymät ja ylityölaskennat tulevat sen mukaisesti. Ja myös vuorokausi- ja viikkolevot on toteuduttava työaikalain mukaisesti.
Aluevaalit, aluevaltuusto ja päätöksenteko
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu näillä näkymin Eksoten tiloissa. Kokoukset striimataan verkkoon ja voit seurata niitä Youtube-kanavalta.
Vastaukset ylläoleviin kysymyksiin löytyvät Sote-uudistuksen nettisivuilta: https://soteuudistus.fi/usein-kysyttya-vaalikelpoisuudesta-toimielimiin
Aluevaalien tulokset löytyvät vaalit.fistä löytyviltä vaalien tulos- ja tietopalvelun sivuilta. Valitut aluevaltuutetut löytyvät helposti oman linkin takaa ja varavaltuutetut Ladattavat tiedostot -linkin takaa.
Tammikuun aluevaalien tuloksista voit lukea myös Etelä-Karjalan aluevaalilautakunnan vaalitulosten tiedotteesta.
Aluevaaleissa valitaan valtuusto hyvinvointialueille. Valtuusto vastaa vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella. Sote-uudistuksessa perustettujen hyvinvointialuiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen. Edustajasi päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta. Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Hyvinvointialueen palvelut liittyvät ensiparkaisusta elämämme viimeisiin vaiheisiin. Hyvinvointialueen tehtäviä ovat
- perusterveydenhuolto
- erikoissairaanhoito
- sosiaalihuolto
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- työikäisten palvelut
- ikääntyneiden palvelut
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- vammaispalvelut
- oppilas- ja opiskelijahuolto
- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- pelastustoimi
Äänestämällä aluevaaleissa päätät samalla kuka päättää terveydenhoidostasi. Sinä päätät, kuka oman hyvinvointialueesi aluevaltuustossa on. Aluevaltuusto puolestaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023.
Seuraava aluevaalien vaalipäivä on 13.4.2025 ja ne järjestetään kuntavaalien yhteydessä.
Aluevaalien vaalipiirinä on aina hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Eteläkarjalaisena voit äänestää siis ihan kaikista Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaaliehdokkaista sitä henkilöä, joka sinusta parhaiten pystyy päättämään hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttämään hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa.
Oikeusministeriö ylläpitää vaalit.fi-verkkopalvelua, josta näet kaikki vaaleihin liittyvät viralliset asiat. Voit etsiä sieltä myös oman kuntasi ennakkoäänestyspaikat.
Kaikki aluevaltuuston valtuutetut valitaan aluevaaleissa. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa aluevaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin 20 % vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 % jaettavina olevista paikoista. Aluevaltuuston paikkajako riippuu siis täysin vaalien äänestystuloksesta. Kunnilla ei ole aluevaltuustossa kiintiöpaikkoja. Aluevaltuuston valtuutetut edustavat koko Etelä-Karjalaa.